Contents
1 luku · Yleiset säännökset
1 §Tarkoitus#
Tässä asetuksessa säädetään vesienhoitosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä, vesien tilan arvioimisesta ja seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman laatimisesta.
Asetuksessa säädetään myös pohjavesialueen rajan määrittämisestä ja alueen luokituksen perusteista.
2 §Vesienhoitosuunnitelmakausi#
Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), jäljempänä vesienhoitolaki, 11 §:ssä tarkoitettu vesienhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitoalueiden ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltava siten, että ne hyväksytään viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2009.
2 luku · Vesienhoitoalueen selvitykset
3 §Pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen#
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen määrittää vesienhoitoalueen pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesi-ekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.
Ominaispiirteitä selvitettäessä, lisäselvityksiä tehtäessä sekä vesien tilaa arvioitaessa ja seurattaessa samankaltaisia pintavesiä ja pohjavesiä voidaan tarkastella ryhminä. Ryhmän vesimuodostumien tulee olla samalla vesienhoitoalueella ja edustaa samaa pintavesityyppiä tai geologisesti samankaltaista pohjavesialuetta ja niihin kohdistuvien ihmistoiminnan vaikutusten tulee olla samankaltaisia ja samaa suuruusluokkaa.
4 §Erityiset alueet#
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen kokoaa tiedot vesienhoitoalueella sijaitsevista seuraavista alueista:
1)alue, josta otetaan tai on tarkoitus ottaa vettä talousvesikäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin;
2)Euroopan unionin lainsäädännön perusteella uimavedeksi määritelty alue;
3)Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, jolla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta.
Lannan ja lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvien päästöjen ehkäisemisestä ja vähentämisestä säädetään eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014).
5 §Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavedet#
Vesienhoitolain 22 §:n mukaisesti keinotekoiseksi pintavesimuodostumaksi voidaan vesienhoitosuunnitelmassa nimetä maalle rakennettu tekojärvi ja kanava sekä voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi rakentamalla, säännöstelemällä tai muulla tavalla muutettu pintavesimuodostuma, jonka alkuperäiset hydrologis-morfologiset olot eivät ole enää vallitsevia.
6 §Pinta- ja pohjavesiin vaikuttava toiminta#
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen kokoaa vesienhoitoalueella tiedot pinta- ja pohjavesien tilaan merkittävästi vaikuttavasta ihmisen toiminnasta. Näitä ovat tiedot:
1)asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan aiheuttamasta piste- ja hajakuormituksesta mukaan lukien vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitettujen aineiden päästöt;
2)asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muihin tarpeisiin otettavan veden määrästä sekä tekopohjaveden muodostamisesta mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut, vuosittainen kokonaistarve ja veden hävikki;
3)pintaveden tilaan vaikuttavasta rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä;
4)muusta vesien tilaan vaikuttavasta toiminnasta mukaan lukien yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä vesipuitedirektiivi, liitteessä II tarkoitetut toiminnot.
7 §Vaikutusten arviointi ja lisäselvitykset#
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten.
Tiedot kootaan valtion ja kuntien eri viranomaisten ja laitosten sekä julkisia palveluja tarjoavien laitosten tekemästä vesien seurannasta ja toiminnanharjoittajien muun lainsäädännön nojalla tekemästä tarkkailusta ja selvityksistä.
7 a §Vedenkäyttö ja vesipalvelut#
Tässä luvussa tarkoitetaan vedenkäytön taloudellista selvitystä laadittaessa:
1)vedenkäytöllä vesipalveluja ja muuta 6 §:ssä tarkoitettua toimintaa;
2)vesipalveluilla pinta- ja pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua sekä jäteveden keräämistä ja käsittelyä, joita tarjotaan palveluina.
8 §Vedenkäytön taloudellinen selvitys#
Vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä esitetään jaoteltuina ainakin teollisuuteen, kotitalouksiin ja maatalouteen veden käyttötarkoitusten taloudellisen merkittävyyden arviointi, veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet, vesipalvelujen taloudellinen selvitys sekä vedenkäytön kustannustehokkaimmat yhdistelmät toimenpideohjelmia varten.
Vesipalvelujen taloudellinen selvitys sisältää laskelmat kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamisesta vesipalveluissa.
Ympäristöministeriö ohjaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaista, vesitaloustehtävää hoitavaa elinvoimakeskusta sekä Suomen ympäristökeskusta vedenkäytön taloudellisen selvityksen laatimisessa.
2 a luku · Pohjavesialueen määrittäminen ja luokitus
8 a §Pohjavesialueen rajan määrittäminen#
Pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Jos vettä johtavat kerrokset sijaitsevat tiiviiden maakerrosten suojaamina, pohjavesialueen rajalla osoitetaan alue, jossa pohjavettä kertyy tai pohjavesi virtaa ja jolla on merkitystä pohjaveden suojelulle ja vedenhankinnalle. Raja voidaan myös määrittää maastossa helposti havaittavaan kohtaan ottaen huomioon alueen hydrogeologiset olosuhteet.
Pohjavesialueen raja määritetään tarvittaessa vesialueelle rannan välittömään läheisyyteen.
Pohjavesialueen raja voidaan 1–2 momentista poiketen jättää määrittämättä, jos pohjavesialuetta ei voida hydrogeologisin perustein määrittää alueena maan pinnalla tai jos pohjavettä johtavat kerrokset sijaitsevat suojaavien maakerrosten alla. Tällöin pohjavesialue voidaan merkitä pisteenä kohtaan, josta vettä hyödynnetään tai tutkimusten perusteella voidaan hyödyntää.
8 b §Muodostumisalueen rajan määrittäminen#
Muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää.
Siltä osin kun pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan.
8 c §Pohjavesialueen luokitus E-luokkaan#
E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin.
Pintavesiekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun siihen purkautuu pohjavettä siten, että pohjaveden purkautumisella on merkitystä kyseisen ekosysteemin suojelulle ja säilymiselle. Maaekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun pohjavesi ylläpitää luontotyypin ominaispiirteitä sekä vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen.
Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetut määritettävät pohjavesialueet täyttävät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 10 b §:n 1 momentissa säädetyt perusteet, ja sen lisäksi ne ylläpitävät edellä tässä pykälässä tarkoitettua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Muut 1–2 momentissa tarkoitetut pohjavesialueet luokitellaan luokkaan E.
8 d §Selvitykset ja valmistelussa esitettävät tiedot#
Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan määrittämisessä selvitysten tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon.
Pohjavesialueen vesienhoitolain 10 a §:n mukaisessa rajojen määrittämisessä ja 10 b §:n mukaisessa luokituksen perusteissa sekä rajojen ja luokituksen muuttamisessa esitetään:
1)kartta-aineisto, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen;
2)alueen luokituksen, rajauksen tai niiden muuttamisen perusteet;
3)tiedot alueen hydrogeologiasta;
4)1E, 2E ja E-luokkaan kuuluvan alueen osalta tieto siihen liittyvästä muun lainsäädännön nojalla suojellusta ekosysteemistä ja sen suojeluperusteesta;
5)tiedot alueen olemassa olevasta vedenotosta tai suunnitellusta vedenhankinnasta;
6)muu olennainen selvitys tai tieto.
8 e §Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkittävät pohjavesiä koskevat tiedot#
Tietojärjestelmään merkitään 8 d §:ssä tarkoitettujen selvitysten ja tietojen lisäksi:
1)arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä;
2)tiedot pohjavesialueeseen liittyvistä hankkeista ja suunnitelmista;
3)tiedot pohjaveden seurannasta, pinnan korkeudesta ja laadusta;
4)tieto pohjaveden virtaussuunnista;
5)muut tarvittavat tiedot.
3 luku · Pinta- ja pohjavesien tilan arvioiminen
9 §Määritelmät#
Tässä luvussa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa:
1)biologisilla tekijöillä kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa;
2)hydrologis-morfologisilla tekijöillä virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen;
3)fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita;
4)vertailuoloilla 1–3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden arvoja, jotka vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä ekologisia oloja;
4 a)vertailualueella riittävää joukkoa vesimuodostumia, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vähiten;
5)ekologisella laatusuhteella ekologista tilaa kuvaavaa yksikköä, joka ilmaisee pintavesimuodostumassa havaittujen ja sille vertailuoloina sovellettavien biologisten muuttujien arvojen suhdetta toisiinsa;
6)luokittelujaksolla luokittelussa käytettävän seuranta-aineiston ajanjaksoa.
Kohdassa 1–3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V.
Tässä luvussa tarkoitetaan pohjaveden tilan luokittelussa:
1)määrällisellä tilalla sitä, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan;
2)käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja ottaen huomioon vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin.
10 §Jaottelu pintavesityyppeihin (18.12.2025/1269)#
Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin sekä jokisuun vaihettumisalueisiin liitteen 2 kohdassa A esitettyjen tekijöiden perusteella. Liitteen 2 kohdassa luetellaan Suomessa käytössä olevat pintavesityypit. Liitteen 2 lisäksi jaotteluun sovelletaan, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä II säädetään.
Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat jaotellaan niitä ominaispiirteiltään lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin.
Reittivesistössä pintavesiä voidaan tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon jokien järvimäiset piirteet ja järvien jokimaiset piirteet.
4 momentti on kumottu A:lla 18.12.2025/1269. (repealed)
11 §Vesien tilan arviointi#
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen luokittelee pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten vesienhoitolain 8 §:n mukaisesti.
Kalataloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus ja Luonnonvarakeskus toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle.
12 §Pintaveden ekologisen tilan luokittelu#
Pintaveden ekologinen tila luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi vertaamalla veden tilaa vertailuoloihin ja käyttäen liitteessä 1 esitettyjä määritelmiä. Keinotekoisen ja voimakkaasti muutetun pintaveden tila luokitellaan vastaavasti hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan.
Luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huomioon niitä tukevat hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset tekijät. Vesimuodostuman ekologinen tila määräytyy heikoimman tekijän tilan mukaan. Fysikaalis-kemialliset tekijät voivat kuitenkin laskea vesimuodostuman tilan enintään tyydyttävään ja hydrologis-morfologiset tekijät enintään hyvään. Jos vesimuodostuman biologisten tekijöiden tilaa ei voida luotettavasti määrittää seuranta-aineiston perusteella, voidaan ekologinen tila arvioida fysikaalis-kemiallisten tai hydrologis-morfologisten tekijöiden avulla niiden biologisten vaikutusten kautta myös edellä mainittuja heikompaan tilaan.
Pintaveden ekologinen tila luokitellaan enintään tyydyttäväksi, jos vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitetun aineen ympäristönlaatunormi on ylittynyt.
Pintaveden ekologisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.
12 a §Biologisen tekijän tilan luokittelu#
Biologisen tekijän tilan luokittelussa käytetään kyseiseen vesimuodostumaan kohdistuvien paineiden vaikutuksia kuvaavia, liitteessä 2 b esitettyjä seurantaohjelman olennaisia muuttujia.
Kunkin biologisen tekijän ja sitä kuvaavien muuttujien tila erinomaisesta huonoon ilmaistaan ekologisena laatusuhteena asteikolla 1–0. Ekologinen laatusuhde lasketaan vertaamalla havaittua arvoa 12 b §:ssä tarkoitettuja vertailuoloja kuvaavaan arvoon.
Luokittelussa huomioidaan seurantaohjelmien tuottamien tulosten edustavuus, luotettavuus ja tarkkuustaso. Luokittelujaksolla käytetään vähintään luokittelua edeltävien kuuden vuoden saatavilla olevia seuranta-aineistoja.
Biologisen tekijän erinomaisen ja hyvän sekä hyvän ja tyydyttävän luokkien rajat perustuvat yhteiseurooppalaisissa pintavesityypeissä Euroopan komission interkalibrointipäätöksiin.
12 b §Pintavesityyppien vertailuolojen ja tyyppikohtaisten raja-arvojen määrittäminen#
Suomen ympäristökeskus määrittää kullekin 10 §:ssä tarkoitetulle pintavesityypille vertailuolot liitteessä 1 esitettyjen erinomaisen tilan määritelmien mukaan ottaen huomioon Luonnonvarakeskukselta saadut tiedot kalastosta. Vertailuolojen määrittäminen perustuu joko vertailualueisiin tai mallintamiseen taikka näiden menetelmien yhdistelmään. Jos näitä menetelmiä ei voida käyttää, vertailuolot voidaan määritellä myös asiantuntija-arviota käyttäen.
Lisäksi Suomen ympäristökeskus määrittää liitteen 2 b mukaisille biologisten tekijöiden tilaa kuvaaville muuttujille tyyppikohtaiset raja-arvot ja tilan laskennassa käytettävät säännöt.
Suomen ympäristökeskuksen on määrittäessään vertailuoloja ja raja-arvoja varattava keskeisille viranomaisille ja muille keskeisille tahoille tilaisuus tulla kuulluiksi uusien ja tarkistettujen tietojen osalta.
Suomen ympäristökeskus julkaisee pintavesityyppien vertailuolot ja muuttujien tyyppikohtaiset raja-arvot sekä laskennan säännöt viimeistään kolme vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista.
13 §Pintaveden kemiallisen tilan luokittelu#
Pintaveden kemiallinen tila vesimuodostumassa luokitellaan hyväksi, jollei vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 mainitun aineen ympäristönlaatunormi ole ylittynyt. Bromattujen difenyylieetterien, dikofolin, perfluoro-oktaanisulfonihapon, dioksiinien, heksabromisyklododekaanin, heptakloorin, heptakloori-epoksidin, elohopean, heksaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin osalta sovelletaan tällöin mainitun asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 säädettyä kalan ympäristönlaatunormia ja fluoranteenin ja PAH-yhdisteiden osalta mainitussa kohdassa säädettyä nilviäisten ympäristönlaatunormia.
Pintaveden kemiallisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.
14 §Pohjaveden tilan luokittelu#
Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.
14 a §Pohjaveden määrällisen tilan luokittelu#
Määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos:
1)keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ottaen erityisesti huomioon vedenoton vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin; ja
2)pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske.
14 b §Arviointimenettely pohjaveden kemiallisen tilan luokittelussa#
Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu tehdään pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa.
Luokittelussa otetaan huomioon pitoisuudet niistä liitteessä 7 A mainituista pohjavettä pilaavista aineista (pilaava aine), jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa.
14 c §Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu#
Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan, ottaen huomioon mitä 14 b §:ssä säädetään, hyväksi, jos:
1)pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostuman seurantapaikoissa, laskettuna vuosikeskiarvona, ei yhdessäkään seurantapaikassa ylitä liitteessä 7 A tarkoitettua ympäristönlaatunormia; ja
2)seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että liitteessä 7 B tarkoitetut, muita haittatekijöitä koskevat edellytykset täyttyvät.
Pohjavesimuodostuman kemiallinen tila voidaan luokitella 1 momentista riippumatta hyväksi, vaikka liitteessä 7 A tarkoitettu ympäristönlaatunormi ylittyy yhdessä tai useammassa seurantapaikassa, jos:
1)pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä;
2)pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjaveden soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; ja
3)muut 1 momentin 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
14 d §Ympäristönlaatunormin uudelleentarkastelu#
Suomen ympäristökeskus valmistelee muutosehdotukset liitteeseen 7 A, jos pilaavia aineita, aineryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, että ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi on vahvistettava ympäristönlaatunormi muulle kuin liitteessä 7 A mainitulle aineelle tai aineryhmälle, voimassa olevaa ympäristönlaatunormia on muutettava tai poistettu aine tai aineryhmä taikka ympäristönlaatunormi on palautettava luetteloon.
Suomen ympäristökeskuksen on laatiessaan ehdotusta varattava ehdotuksen kannalta keskeisille viranomaisille ja niille tahoille, joiden etua tai oikeutta ehdotus koskee, tilaisuus tulla kuulluksi.
14 e §Poikkeuksellisten olosuhteiden arviointi#
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tulee tarvittaessa arvioida vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksellisen luonnonolosuhteen tai onnettomuuden aiheuttaman vesien tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta.
Arvioidessaan, voidaanko vesien tilaa pitää ympäristötavoitteiden mukaisena, on vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tarkasteltava seuraavien edellytysten täyttymistä:
1)kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet on toteutettu tilan edelleen huononemisen ehkäisemiseksi;
2)ympäristötavoitteiden saavuttamista ei haitata sellaisissa muissa vesimuodostumissa, joihin poikkeukselliset olosuhteet eivät vaikuta;
3)vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet poikkeuksellisia olosuhteita varten eivät estä vesien tilan palauttamista entiselleen, kun olosuhteita ei enää voida pitää poikkeuksellisina;
4)ryhdytään käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin vesien tilan ennallistamiseksi niin pian kuin mahdollista.
4 luku · Vesienhoitoalueen seurantaohjelma
15 §Seurantaohjelma#
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen määrittelee vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien seurannan tarpeet ottaen huomioon, mitä 16–20 §:ssä säädetään. Se laatii vesienhoitoalueelle seurantaohjelman, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys.
Kalaston seurannan tarpeet vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen määrittelee yhteistyössä kalataloustehtäviä hoitavan elinvoimakeskuksen kanssa.
16 §Seurannan järjestäminen#
Vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien tilalle on järjestettävä säännöllinen seuranta 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutusten arvioimiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi (perusseuranta).
Jos on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä siten, että saadaan selville vesien tila ja toimenpideohjelman toimenpiteiden vaikutukset (toiminnallinen seuranta).
Jos syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai se johtuu äkillisestä syystä, on selvitettävä pintaveden tilan heikkenemisen määrä ja vaikutukset toimenpideohjelman laatimista varten (tutkinnallinen seuranta).
17 §Pintaveden seurantapaikat ja -alueet#
Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pintavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista.
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen arvion perusteella perusseurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 A kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin.
Toiminnallisen seurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 B kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin.
18 §Seurattavien tekijöiden valinta pintavedessä#
Pintaveden perusseuranta kohdistetaan biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin. Pintaveden toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen.
19 §Pintaveden seurantatiheys#
Seurantatiheydet ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso.
Perusseurantaa järjestetään kullakin vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Biologisia ja hydrologis-morfologisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan vähintään kerran. Fysikaalis-kemiallisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan liitteen 4 mukaisesti, jollei teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvion mukaan muuta osoiteta.
Perusseuranta voidaan vähentää järjestettäväksi joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella jos:
1)aiempi seuranta on osoittanut, että pintaveden tila on vähintään hyvä ja on arvioitavissa, että tila säilyy tai paranee; ja
2)edellä 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutuksessa pintaveden tilaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Toiminnallista seurantaa järjestetään biologisille, hydrologis-morfologisille tai fysikaalis-kemiallisille tekijöille ohjeellisesti siten kuin liitteessä 4 säädetään. Seurantaa voidaan vesienhoitosuunnitelmakauden kuluessa muuttaa, jos pintavettä pilaava tai haitallisesti muuttava toiminta lakkaa tai toiminnan pilaavaa tai haitallista vaikutusta veden tilaan ei muutoin voida enää pitää merkittävänä.
Vaarallisten ja haitallisten aineiden seurannasta säädetään lisäksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 9 a §:ssä.
20 §Pohjaveden seurantapaikat#
Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti.
Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan.
Toiminnallista seurantaa järjestetään pohjavesimuodostumassa, jonka osalta on perusseurannan ja 7 §:ssä säädetyn vaikutusarvioinnin perusteella mahdollista, että pohjaveden ympäristötavoitteita ei saavuteta. Seurantapaikat on valittava siten, että ne parhaiten osoittavat pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan.
Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seurannasta säädetään liitteessä 4 C.
20 a §Seurattavat tekijät pohjavedessä#
Määrällisen tilan perus- ja toiminnallisessa seurannassa seurataan pohjaveden pinnan korkeutta. Toiminnallisessa seurannassa seurataan lisäksi otettavan pohjaveden määrää.
Pohjaveden kemiallisen tilan perusseuranta kohdistetaan liitteessä 4 B lueteltuihin tekijöihin. Lisäksi on valittava tekijöitä, jotka osoittavat ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle mahdollisesti aiheutuvan riskin.
Kemiallisen tilan toiminnallisessa seurannassa on seurattava vähintään niiden liitteessä 7 A mainittujen pilaavien aineiden pitoisuuksia pohjavedessä, jotka voivat aiheuttaa pohjavesialueella riskin pohjaveden pilaantumisesta.
20 b §Pohjaveden seurantatiheys#
Määrällisen tilan perusseurantatiheyden on oltava riittävä, jotta voidaan selvittää pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut.
Pohjavesimuodostumassa, jossa ympäristötavoitteet voivat jäädä saavuttamatta, on turvattava riittävä seurantatiheys, jotta voidaan arvioida vedenoton ja veden purkautumisen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen.
Kemiallisen tilan perusseurantaa tulee järjestää riittävästi. Toiminnallista seurantaa järjestetään perusseurantakauden ulkopuolella riittävän tiheästi, ja vähintään kerran vuodessa, jotta ihmisen toiminnan vaikutukset pohjavesimuodostumassa voidaan havaita.
21 §Seurannan laatuvaatimukset#
Veden, sedimentin ja eliöstön tilaa seurattaessa on sovellettava vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 3 esitettyjä vaatimuksia analyysimenetelmien suorituskyvylle, analyysitulosten laadun osoittamiselle ja tulosten tulkinnalle.
5 luku · Vesienhoitosuunnitelman laatiminen
22 §Vesienhoitosuunnitelman valmistelu#
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen huolehtii siitä, että vesienhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset ja vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut toimenpideohjelmat. Valmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitettu hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma sekä vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ehdotukset ja kannanotot.
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen kokoaa vesienhoitoalueella valmistelluista selvityksistä, toimenpideohjelmien yhteenvedosta ja seurantaohjelmista ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimittaa sen käsiteltäväksi vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä.
23 §Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot#
Sen lisäksi mitä vesienhoitolain 11 §:ssä säädetään, vesienhoitosuunnitelmassa tulee esittää liitteessä 5 luetellut seikat.
Vesienhoitosuunnitelmasta tulee lisäksi käydä ilmi, miten vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetut yhteistyöryhmän tekemät ehdotukset ja 3 kohdassa tarkoitetut kannanotot ovat vaikuttaneet vesienhoitosuunnitelman sisältöön.
24 §Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon perustoimenpiteistä#
Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitettuja vesienhoidon perustoimenpiteitä ovat:
1)päästöjen hallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteet mukaan lukien piste- ja hajakuormituksen ennakkovalvonta;
2)pohja- ja pintavedenoton, tekopohjaveden muodostamisen ja pintaveden patoamisen ennakkovalvonta;
3)selvitys vedenkäyttäjien osallistumisesta vedenkäytön kustannusten kattamiseen;
4)vesien ekologisen tilan tavoitteeseen vaikuttavan vesistön säännöstelyn ja rakentamisen ennakkovalvonta sekä kaavoitus;
5)vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallintaa koskevat toimenpiteet;
6)toimenpiteet juomaveden ottoon käytettävän veden laadun turvaamiseksi;
7)toimenpiteet häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa tapahtuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vaaran vähentämiseksi sekä teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi;
8)toimenpiteet tehokkaan ja kestävän vedenkäytön edistämiseksi;
9)erityisten alueiden suojelemiseksi alueiden käytölle asetetut rajoitukset ja ehdot.
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tulee osana vesienhoitolain 19 §:ssä tarkoitettua toimenpideohjelman tarkistamista tarkastella myös 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja ennakkovalvontatoimenpiteitä ja esittää tarvittaessa toimia niiden saattamiseksi ajan tasalle. Ennakkovalvontatoimenpiteisiin kuuluvien lupien sekä tarkkailumääräysten muuttamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja vesilaissa (587/2011).
6 luku · Erityiset säännökset
26 §Selvitysten tarkistaminen#
Tässä asetuksessa tarkoitetut vesienhoitoalueella laadittavat selvitykset sekä pinta- ja pohjaveden tilaa ja seurantaa koskevat arviot tarkistetaan tarpeellisilta osin kaksi vuotta ennen tarkistetun vesienhoitosuunnitelman julkaisemista. Selvitykset perustuvat tarkistusta edeltävän vuoden tietoihin. Selvitykset julkaistaan tarkistetuissa vesienhoitosuunnitelmissa.
Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden päästöjen ja huuhtoutumien osalta voidaan käyttää kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa.
Source: Finlex open data (opendata.finlex.fi), Ministry of Justice of Finland, CC BY 4.0. Consolidated texts are not authoritative.